Pelillistämisen blogikirjoitus

Mikä ihmeen pelillistäminen?

Tervetuloa digiblogin pariin jälleen kerran. Oletko kuullut termistä ”pelillistäminen” ennen? Ei hätää, vaikka et ole, koska juuri sen avaaminen on tämän kirjoituksen aiheena. Pelit ovat olemassa olostaan lähtien olleet isona osana arkielämäämme. Sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut ovat hetkellisesti vieneet niiltä jalansijaa, mutta viimeisinä vuosina ne ovat tuoneet itsensä ryminällä takaisin.

Pelillistetyt yritykset

Pelillistämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa pelimekaniikkaa käytetään hyväksi ihmisten osallistamiseen ja sitouttamiseen. Peleistähän nämä ovat meille hyvinkin tuttuja erilaisista saavutuksista, esimerkiksi NHL20 pelissä saa pisteitä tai pelikolikoita ja kohoaa maailman tilastossa voittaessaan verkossa pelattuja otteluita. Nämä virikkeet ja palkinnot ajavat meitä jatkamaan pelaamista ja sitoutumaan jopa jatkossa ostamaan muuta tuotantoa kuten NHL21-pelin.

Nykyään pelillistämistä on alkanut käyttää muutkin yritykset, kuin vain peliyritykset, joille se on melkeinpä ominaispiirre. Samalla tavalla voidaan sitouttaa esimerkiksi asiakkaita vaatekauppoihin tarjoamalla etuja kanta-asiakkailla tai muuten vain suurille ostoksille. Annetaan vaikka tietyn ostomäärän saavuttaessa asiakkaalle alennusta seuraavista ostoksista kupongin muodossa. Tällä tavoin seuraavan kerran tarpeen herätessä asiakkaalla on muistijälki olemassa olevasta kupongista ja näin ohjataan asiakas uudestaan asioimaan yrityksen kanssa. Voidaan myös järjestää erilaisia tietokilpailuja, joista saa pisteitä tai erilaisia arvontoja.

Electorate ja ÄrräTreeni

Pelillistäminen terminä saattaa hämätä. Se ei varsinaisesti nykyään liity pelkästään peleihin vaan itse pelimekaniikkaan ja mielikuvapalkintoihin. Hyvänä esimerkkinä toimii mobiilisovellus Electorate. Tämä vaalikone-tyyppinen sovellus antaa kuntalaisten tuoda esiin mielipiteensä jo esitysten valmisteluvaiheessa. Sovellus antaa kuntalaisille yhdenvertaisen väylän mielipiteen ilmaisuun ja päätöksenteon seurantaan. Toisena hyvänä esimerkkinä toimii ÄrräTreeni, jossa voidaan harjoitella puheen sujuvoittamista erilaisten pelien muodossa. Näin säästetään aikaa puheterapeutin pakeilla juoksemisen sijaan ja hyödyllisen taidon oppiminen on liitetty hauskaksi peliksi.

Tämän mielenvirkistyksen jälkeen en ihmettele vaikka mieleesi tulisi monia muitakin esimerkkejä, kun nyt ilmiölle on saatu ”tieteellinen” termi. On siis selkeää, että pelinomaisuutta sovelletaan nykyään monissa yrityksissä ja näillä on myös usein uskollinen asiakaskunta. Uskallan lopuksi ÄrräTreenin perusteella todeta, että pelillistämisellä on lähes rajattomat soveltamismahdollisuudet. Yritysten liiketaloudellisten hyötyjen lisäksi tällä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.